Ruokablogien kärki

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

YKSI KUVA JÄI JOHONKIN
Tämä kuva ei tullutkaan mukaan äskeiseen postaukseen, kuvaa
koskeva teksti kyllä tuli. 
Marjuska

YHTÄ VAILLE VALMISTA

                                           Meidän saunarakennus on nyt sähköjen kytkemistä vaille
                                           valmis. Kaikki sähköjohdot on vedetty ja pistorasiatkin
                                           on paikoillaan. Odotamme vain, että luottosähkärimme
                                           tulee kytkemään virran niihin.
Kiukaaksi hankimme Kota-kiukaan, jossa on kivitilan ympärillä
vesisäiliö. Meillä on ollut samanlainen mökillä ja havaitsimme
sen varsin hyväksi. 
Kylmä vesi kannetaan saaviin ja peseydymme vanhaan
tapaan pesuvadista. 

Pukeutumistilan ikkunaan ompelin verhot tosi vanhasta kangaspalasta. 
Joku voi muistaa tällaisen Laura Peterzenin painetun kissakankaan.
Tämä kangas on ollut kolmekymmentä vuotta sitten meidän silloisen
kotimme uuninpankon verhona. Jouduin ompelemaan siihen
yläosaan jatkopalan vanhasta lakanasta, kun kangas oli niin lyhyt.

Äitini tapasi sanoa että "kyllä aika tavaran kaupihtee" rautiolaisella
murteella. Molemmat vanhampani olivat kotoisin kauniilta
Raution kylältä. Äidillä tämä mukavan kuuloinen murre
säilyi puheessa koko hänen elämänsä. 
Niin kaupihti aika tavaran nytkin. Olen säästänyt kangaspalaa ajatuksella,
 että vielä sitä johonkin tarvitsen. Nyt se hetki koitti.

Saunatupaan ompelin verhot vanhemman tyttäremme lapsuuden
huoneessa olleesta verhosta. Juuri riitti yksi verho kahteen ikkunaan,
kun tarkkana olin ja purin saumanvaratkin. Sain kaksi metriä pitkästä
verhosta neljä pientä verhoa, kun halkaisin leveän verhon keskeltä.
Riittävät reilusti peittämään kiinni vedettyinä pienen saunatupamme
pienen ikkunan. Toinen ikkuna on tätä ikkunaa vastapäätä pihan
puoleisella seinällä. 

Sängyksi nostimme kuistilla loppukesän ja syksyn olleen vanhan
putkisängyn. Tämä sänky oli vanhemman tyttäremme lapsuuden
vuoteena. Sänky on ostettu kahdeksankymmentäluvulla
silloisen kotikuntamme vanhainkodin huutokaupasta.  

Kapean kammarin toisessa nurkassa on vanha nojatuoli, meillä kauan
ollut, 40-luvun Askon mallistoa. 
Mieheni aikoo tehdä kammariin 120 cm leveän parivuoteen. Saamme
tähän pienen vierasnukkumatilan, kun sitä silloin tällöin kipeästi
tarvitsemme. 

Sauna on lämmennyt viikon aikana jo monta kertaa.
Vaikea on kuvailla sitä ilon tunnetta kun ensimmäisen kerran
nousimme saunan lauteille kylpemään. 
Se oli ihanaa!!!

Marjuska



sunnuntai 9. lokakuuta 2016

KOLMEA VAILLE VALMIS
Meidän saunatupa on siis kolmea asiaa vaille valmis: sähköt on kytkemättä,
saunatuvan lattia täytyy vahata toiseen kertaan ja kiuas puuttuu.

Ulkoväritykseksi valitsimme tummaa punaista ja tummaa harmaata.
Ikkunat ja ovi ovat Profinin tuotantoa. Ne on lakattu valmiiksi ja nyt makustelemme talven
ajan, jätetäänkö ne puunvärisiksi vai maalataanko. Mielessäni olen koko ajan ajatellut 
ne tumman keltaisiksi. Mutta ei tämä tällaisenakaan kyllä ole mielestäni hassumpi. 

Lattia käsiteltiin Osmo Colorin värillisellä puuvahalla, sävy on punatammi.
Toiseksi kerrokseksi laitamme värittömän vahan, tummuus mielestämme riittää.
Kaksi kerrosta vahaa joka tapauksessa täytyy laittaa. Lattialankku on mäntyä
Saunassa on lauteet nyt valmiina. Ne tehtiin haapapuusta kuten olen jo 
aiemmin kertonut. 
Ylälauteella on syvyyttä 90 cm, kolme leveää lankkua vierekkäin. 
Lauteet käsittelimme värittömällä Supilla. 

Vielä viikko odotusta ja eiköhän sitten savu nouse saunan piipusta!
Marjuska