Ruokablogien kärki

tiistai 25. helmikuuta 2014

ÄIDIN PELAKUUT
Tässäpä on minun viime kesäiset pelargoniat, jotka ovat
talvehtineet meidän vinttikammarissa. Kävin hakemassa
ne juuri sisätiloihin. Jokainen viisi ovat elossa, jokaisessa
on hentoa pientä lehden alkua. En ole aikaisemmin säilyttänyt
kesäkukkia talven yli, kun ei ole ollut mitään sopivaa
säilytystilaa. Näyttää onnistuvan. Nyt kun osaisi ne vielä
pitää hengissä.
Olen netistä hakenut tietoa pelargonioiden hoidosta tästä
eteenpäin. Yritetäänpäs, katsotaan miten käy. Näistä on yksi
tulppaanipelargonia ja kaksi on meidän kylän vanhaa kantaa, valkoista
ihanuutta.

 
Tässä kuvassa on viimeaikaisia käsitöitäni. Valkoisesta tulee vauvanpeitto,
pienelle lapsenlapselle. Ohje on Novitan 10/2013 lehdestä. Lankana ihastuttavan
pehmeä villa-silkkilanka. Pussukoitten ohje on edellisestä Novitan lehdestä, vähän
muunneltuna. Kehykset ovat ommeltavia kukkaronkehyksiä. Olen tilannut niitä
Sinellistä. Tosi helppoja laittaa paikoilleen, kannattaa kokeilla.
 
Tällaisia harrastuksia täällä, remontin alkua odotellessa.
Marjuska

lauantai 15. helmikuuta 2014

KAIKKI ON HYRSKYN MYRSKYN
Lattiat on kohta maalattu, eteisen lattiasta puolet ja meidän makuuhuone vielä. Reilu viikko
on nyt asuttu maalausrempan keskellä ja nyt alkaa  vähän jo hermostuttaa.
Sali on kuin muuttokuorman jäljiltä.


Tällainen ihanuus tuli vastaan kirpputorilta. Joku vissiin
kyllästyi.
Ihana peili, kuvattuna uudelleen maalatulla lattialla.
Väri on musta eikä sellaisenaan oikein meille passaa. Mutta
mietitäänpä sille paikka ja sitten päätetään, millä värillä
kehykset maalataan.
Eiköhän ensi viikolla päästä asumaan taas tätä kotia täysillä.
Siihen asti kuulemiin!
Marjuska

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

LATTIOIDEN UUDELLEN MAALAUS
Meidän talon kaikki lattian on maalattu Uulan lattiamaalilla. Hengittävää ja kaunista, mutta ihan mahdotonta pitää puhtaana. Lattian mattainen pinta imee kaikki tahrat ja kaiken lian. Käytännössä lattian puhtaana pitäminen on osoittautunut talven aikana mahdottomaksi.
Sinänsä kaunista lattiapintaa on tämäkin Uulan maalilla
maalattu. Ei ole vain  löytynyt konstia, millä se pestäisiin niin, että
lika lähtisi pois.

Nyt olemme päättäneet maalata kaikki lattiat uudestaan. Homma aloitettiin
eilen, kun mies maalasi kolmesta huoneesta lattia-alasta puolet Permon
lattiamaalilla. Pinta ei enää hengitä, mutta nyt jouduttiin luopumaan
hengittävyyden periaatteesta. Lattiassa on kyllä reilusta rakoja, niin
hengitelköön niistä raoista. Kiiltävyyden eron huomaa näistä kahdesta
kuvasta.
Maalissa on tosi voimakas haju, joten vähän hankalaa asustaa
samanaikaisesti kotia. Täytyy tyhjentää huoneesta puolet
ja odotella lattian kuivumista, jotta voi laittaa matot ja tavarat paikoilleen.
Sitten jatketaan toisella puolikkaalla. Aikaa tämä nyt vie jonkun verran.
Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen ainakin ulkonäön puolesta. Aika näyttää sitten, oliko
valinta hyvä.
Marjuska

torstai 6. helmikuuta 2014

MUISTATKO MATTOMIKON?
Ennen vanhaan (voi kai sanoa jo seitsemänkymmentäluvusta :), oli olemassa Mattomikkoja. Meilläkin oli sellainen, kun ensikotimme oli rintamamiestalon vinttikammareissa vuokralaisena. Lattialla oli kokolattiamatot, niin Mattomikko oli loistokapine.
Nyt niitä jälleen saa. Viime sunnuntaina surffailin netissä ja etsin mattomikko-nimellä näitä ruismoottorikäyttöisiä imureita ja löytyihän se. Ja tässä se on upeassa turkoosissa asussaan.
Valkoinen pyörylä on säätönappi, josta valitaan harjaksien asento maton nukan korkeuden mukaan.

Alapuolelta näyttää tältä. Ylemmän turkoosin luukun alla on roskasäiliö,
joka on helppo tyhjentää avaamalla reunasta. Sitten vain kipataan
roskat roskikseen.
Varttakin on tarpeeksi, jotta laitetta on helppo käyttää.
Jos joku innostuu tilailemaan samanlaisen, myyjä on Novakari Oy.
Hintaa kapineelle tuli postikuluineen 41,93. On hintansa väärti.
Tämä on helppo ottaa esille, kun haluaa nopeasti ja helposti
imuroida roskat matoilta. Ja toimituskin oli nopea, neljä päivää.
Tehoja tuntuu löytyvän, hetkisen kun olin työnnellyt laitetta matolla,
säiliössä on iso pallero pölyä ja ne roskat tietysti.
Tänään syödään pasta-tonnikalapaistosta. Se sisältää keitettyä pastaa,
purkin tonnikalaa,
purkin ruokakermaa johon sulatin puoli pakettia Koskelaskija-juustoa ja
lisäsin vähän vettä. Lisäksi pari tl kalamaustetta ja ripaus chiliä.
Uuniin kolmeksi vartiksi. Maistui hyvältä.
Marjuska 

tiistai 4. helmikuuta 2014

KEVÄTTÄ KOHTI
Täällä blogissa on ollut hiljaista viime viikot. Remonttia ei ole jatkettu talvisydämenä vaan on odotettu valoisampaa aikaa. Miehellä on päivätyö, joten kotona ollessa on aina pimeää. Minulla on näitäkin arkivapaita, mutta enpäs täällä yksin osaa remonttia tehdä. Kohta puolin aloitellaan taas ja eiköhän tänne blogiinkin sitten taas tule kuvia ja kirjoituksia.
Tulevalle kesälle on tarkoitus aloitella piian kuistin remppa, aitan pystytys ja vielä pihasaunakin, jos jostain sopivat vanhat hirret löytyy.
Piian kuistille on kulku keittiöstä. Siitä on tarkoitus tehdä keittiön lisäosa, johon tulee pakastin ja jonkun verran ylä- ja alakaappeja ja avohyllyjä ehkä. Ennestään kuistilla on neljä korkeaa komeroa. Muutapa siellä ei ole, vanha ruma lipastomme on sinne kannettu lisäksi. Myös pakastearkku on siellä ollut koko talven. Kuistilla ei ole ollenkaan lämmitystä, joten lämpötila on ollut siellä kovien pakkasten aikaan melkein nollassa. Laitan kuistista kuvia, kunhan käymme sen kimppuun. Nyt se on sellaisena sanoisinko romuvarastona.
Mielessäni olen pyöritellyt suunnitelmaa kuistin laittamisesta koko talven. Alkaapa päässä olla aika valmista ja hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty, sanoo vanha sananlasku.
Eilen vapaapäivänä kävin lähikaupungin kierrätyskeskuksessa, kuten tapanani usein on. Monesti sieltä on löytynyt hyvää ja hyödyllistä, niin eilenkin. Olen aikonut hankkia kaikki sinne tulevat kiinteät kalusteet kierrätyksestä. Niinpä löysin ensimmäisen haluamani, umpipuisen keittiön alalaatikoston. Olisiko viisikymmentäluvulta.

Tässäpä se komistus on! Vaatii vähän pesua, valkoista ja sopivan turkoosia maalia ja viisi kappaletta uusia vetimiä. Siitä se tulee. Löydöstäni maksoin tasan yhden euron! En viitsinyt tingata.
Nyt sitten jalkaan Lahtiset (sain joululahjaksi kumipohjaiset varrettomat ja verrattomat)

ja halkoja hellan pesään.

Uuniin hopeakylkisiä silakkarullia mustapekkakermakylvyssä.
Vielä olisi loppupäivä vapaata. Vois ottaa päivänokoset!
Marjuska