Ruokablogien kärki

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

LATTIOIDEN UUDELLEN MAALAUS
Meidän talon kaikki lattian on maalattu Uulan lattiamaalilla. Hengittävää ja kaunista, mutta ihan mahdotonta pitää puhtaana. Lattian mattainen pinta imee kaikki tahrat ja kaiken lian. Käytännössä lattian puhtaana pitäminen on osoittautunut talven aikana mahdottomaksi.
Sinänsä kaunista lattiapintaa on tämäkin Uulan maalilla
maalattu. Ei ole vain  löytynyt konstia, millä se pestäisiin niin, että
lika lähtisi pois.

Nyt olemme päättäneet maalata kaikki lattiat uudestaan. Homma aloitettiin
eilen, kun mies maalasi kolmesta huoneesta lattia-alasta puolet Permon
lattiamaalilla. Pinta ei enää hengitä, mutta nyt jouduttiin luopumaan
hengittävyyden periaatteesta. Lattiassa on kyllä reilusta rakoja, niin
hengitelköön niistä raoista. Kiiltävyyden eron huomaa näistä kahdesta
kuvasta.
Maalissa on tosi voimakas haju, joten vähän hankalaa asustaa
samanaikaisesti kotia. Täytyy tyhjentää huoneesta puolet
ja odotella lattian kuivumista, jotta voi laittaa matot ja tavarat paikoilleen.
Sitten jatketaan toisella puolikkaalla. Aikaa tämä nyt vie jonkun verran.
Tyytyväisiä ollaan lopputulokseen ainakin ulkonäön puolesta. Aika näyttää sitten, oliko
valinta hyvä.
Marjuska

torstai 6. helmikuuta 2014

MUISTATKO MATTOMIKON?
Ennen vanhaan (voi kai sanoa jo seitsemänkymmentäluvusta :), oli olemassa Mattomikkoja. Meilläkin oli sellainen, kun ensikotimme oli rintamamiestalon vinttikammareissa vuokralaisena. Lattialla oli kokolattiamatot, niin Mattomikko oli loistokapine.
Nyt niitä jälleen saa. Viime sunnuntaina surffailin netissä ja etsin mattomikko-nimellä näitä ruismoottorikäyttöisiä imureita ja löytyihän se. Ja tässä se on upeassa turkoosissa asussaan.
Valkoinen pyörylä on säätönappi, josta valitaan harjaksien asento maton nukan korkeuden mukaan.

Alapuolelta näyttää tältä. Ylemmän turkoosin luukun alla on roskasäiliö,
joka on helppo tyhjentää avaamalla reunasta. Sitten vain kipataan
roskat roskikseen.
Varttakin on tarpeeksi, jotta laitetta on helppo käyttää.
Jos joku innostuu tilailemaan samanlaisen, myyjä on Novakari Oy.
Hintaa kapineelle tuli postikuluineen 41,93. On hintansa väärti.
Tämä on helppo ottaa esille, kun haluaa nopeasti ja helposti
imuroida roskat matoilta. Ja toimituskin oli nopea, neljä päivää.
Tehoja tuntuu löytyvän, hetkisen kun olin työnnellyt laitetta matolla,
säiliössä on iso pallero pölyä ja ne roskat tietysti.
Tänään syödään pasta-tonnikalapaistosta. Se sisältää keitettyä pastaa,
purkin tonnikalaa,
purkin ruokakermaa johon sulatin puoli pakettia Koskelaskija-juustoa ja
lisäsin vähän vettä. Lisäksi pari tl kalamaustetta ja ripaus chiliä.
Uuniin kolmeksi vartiksi. Maistui hyvältä.
Marjuska 

tiistai 4. helmikuuta 2014

KEVÄTTÄ KOHTI
Täällä blogissa on ollut hiljaista viime viikot. Remonttia ei ole jatkettu talvisydämenä vaan on odotettu valoisampaa aikaa. Miehellä on päivätyö, joten kotona ollessa on aina pimeää. Minulla on näitäkin arkivapaita, mutta enpäs täällä yksin osaa remonttia tehdä. Kohta puolin aloitellaan taas ja eiköhän tänne blogiinkin sitten taas tule kuvia ja kirjoituksia.
Tulevalle kesälle on tarkoitus aloitella piian kuistin remppa, aitan pystytys ja vielä pihasaunakin, jos jostain sopivat vanhat hirret löytyy.
Piian kuistille on kulku keittiöstä. Siitä on tarkoitus tehdä keittiön lisäosa, johon tulee pakastin ja jonkun verran ylä- ja alakaappeja ja avohyllyjä ehkä. Ennestään kuistilla on neljä korkeaa komeroa. Muutapa siellä ei ole, vanha ruma lipastomme on sinne kannettu lisäksi. Myös pakastearkku on siellä ollut koko talven. Kuistilla ei ole ollenkaan lämmitystä, joten lämpötila on ollut siellä kovien pakkasten aikaan melkein nollassa. Laitan kuistista kuvia, kunhan käymme sen kimppuun. Nyt se on sellaisena sanoisinko romuvarastona.
Mielessäni olen pyöritellyt suunnitelmaa kuistin laittamisesta koko talven. Alkaapa päässä olla aika valmista ja hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty, sanoo vanha sananlasku.
Eilen vapaapäivänä kävin lähikaupungin kierrätyskeskuksessa, kuten tapanani usein on. Monesti sieltä on löytynyt hyvää ja hyödyllistä, niin eilenkin. Olen aikonut hankkia kaikki sinne tulevat kiinteät kalusteet kierrätyksestä. Niinpä löysin ensimmäisen haluamani, umpipuisen keittiön alalaatikoston. Olisiko viisikymmentäluvulta.

Tässäpä se komistus on! Vaatii vähän pesua, valkoista ja sopivan turkoosia maalia ja viisi kappaletta uusia vetimiä. Siitä se tulee. Löydöstäni maksoin tasan yhden euron! En viitsinyt tingata.
Nyt sitten jalkaan Lahtiset (sain joululahjaksi kumipohjaiset varrettomat ja verrattomat)

ja halkoja hellan pesään.

Uuniin hopeakylkisiä silakkarullia mustapekkakermakylvyssä.
Vielä olisi loppupäivä vapaata. Vois ottaa päivänokoset!
Marjuska

lauantai 4. tammikuuta 2014

PÖYDÄNKANNEN UUDISTAMINEN
Kun muutimme tähän vanhaan taloon, teimme poikamme perheen kanssa vaihtokaupat ruokailuryhmästä. Jätimme heille entiseen taloomme meidän pöytäryhmän, joka ei mahtunut tähän pikkuiseen keittiöön. Eikä olisi passannutkaan tyyliltään tänne. Heiltä saimme vanhan, valkoiseksi joskus maalatun pirttiryhmän. Pöytään kuuluu penkit, mutta ne eivät ole meillä käytössä. Arvelemme pöytäryhmän olevan 50-luvulta.  Pöytä näytti tältä
Pintaan laitettiin MP EKO-merkkistä maalinpoistoainetta.

Maali oli tosi tiukassa. Sitä oli monta kerrosta ja maalattu
varmaan sillä mielin, että pysyy.

Apuna käytettiin kuumailmapuhallinta ja lopuksi vielä
hiomakonetta, jotta kaikki maali saatiin irrotettua.

Pintaan laitettiin väritöntä pellavaöljyvahaa, samaa mitä laitettiin
hirsiseiniin. Mutta oli aika pliisun värinen, pöydän materiaali
on koivua. Niinpä päätettiin kokeilla samaa vahaa tummanruskeana
värittömän päälle.

Sitten oltiin tyytyväisiä. Pinnasta tuli tosi kaunis.
 .
Lopuksi tarjottiin tontulle päiväkahvit.
Oli aika iso työ mutta kannatti ehdottomasti.
Marjuska

tiistai 24. joulukuuta 2013

perjantai 6. joulukuuta 2013

ITSENÄISYYSPÄIVÄ

                            on meillä Suomessa mukavasti joulun alla. Tämä pimeys juhlistaa päivän viettoa.
                           
On mukava laittaa kotiinkin jotain päivään oleellisesti liittyvää.
Vaikkapa lippurivistö ikkunalle.

Ja pienen pieni lippu pöydälle.

Eteisen ja wc:n välissä on pikkuinen ikkuna. Ja ikkunalla
pikkuinen puuhevonen. Ja lumihiutaleita, virkattuja ja
tärkättyjä.

WC:ssä on valot koko ajan, muuta valoa sinne ei tarvikkaan.

Lipaston päällä kynttilät palaa kirppikseltä ostetuissa kynttilänjaloissa.

Nyt on sitten kiinteät patterit laitettu ikkunoiden alle.
Ja joka ikinen lista on paikoillaan ja  maalattuna.
 
Tämä päivä on tärkeä meille jokaiselle. Kannattaa tätä juhlistaa.
Lisäksi meidän perheen kuopuksella on tänään syntymäpäivä.
Syödään siis täytekakkua senkin vuoksi.
Marjuska
 
 

lauantai 16. marraskuuta 2013

MARRASKUUN VALO
on jotenkin niin ihana, juuri ennen pimeää. Meillä on pienet ikkunat
eikä niitä ole paljon, niin hämärän tulo on niin kaunista.

Mikään ei enää pidättele aloittelemasta joulun odotusta.

Himmeli kattoon

ja ikkunaan.
Marjuska

torstai 14. marraskuuta 2013

KODINHOITOHUONETTA
                                                 
Laitettiin kodinhoitotilaan hylly vanhasta lattialaudasta.
Hyllyllä on uudempaa ja vanhempaa tavaraa kauniisti rinnakkain. 
Metallipurkki on lapsuuskodistani, siinä äiti säilytti aina
jouluisin piparkakkuja. Kerrosvati on viime jouluinen joululahja 
tyttäreltäni, niin ihania molemmat, sekä tytär että vati!

Laitoin pesujauheet metallipurkkeihin. Sain pois ne ikävän näköiset
pesujauhelaatikot.
Hyllyn reunaan kiinnitin kauniin sydänvalonauhan.

Joulu hiipii mieleen ja kotiinkin jo. Vanhat ja uudet joululehdet on 
mukavaa katseltavaa ja luettavaa. Onneksi niitä vanhojakin  on säilytetty.
Marjuska

perjantai 8. marraskuuta 2013

TALVITUNNELMIA
Talventähdet keittiön ikkunalla. 
Joka päivä olen niin onnellinen tästä kodista. 

Miehen sisko toi meille lahjaksi aivan yli-ihanat itse tekemänsä huovutetut
töppöset! Näitä ei melkein raaski pitää, ovat niin kauniit siinä oven suussa.


Viimeisetkin pelargoniat vietiin vinttikammariin odottamaan uutta 
kesää. Tilalle pääsi ullakolta vanha pieni pöytävalaisin. 
Marjuska

maanantai 4. marraskuuta 2013

MAATUSKOITA
Ihania maatuskoita löysin Tigeristä eikä ollut kalliita edes. Tämä hilpetöörikauppa 
löytyy ainakin Espoon Isosta Omenasta.  Keittiöön aion
laittaa nämä koukut ja sinnepä taitavat päätyä maatuskamummotkin. 

Ensimmäinen tonttu pääsi istuskelemaan kuistille. 

Kaapin sisus maalattiin valkoiseksi kuten edellisessä postauksessa kirjoitin.
Laitettiin ovet paikoilleen ja vielä vähän pitsiä hyllynreunaan. Mielestäni
kaappi parani maalauksella. Nyt astiat erottuu paremmin.
Marjuska