Mies, vasara ja kaksi tuntia

Tässä on välihuoneen takka vielä pystyssä.

Ja sitten meni kaksi tuntia. Takasta on vain muistot jäljellä.

 Kovin oli takkarukka jo hapertunut. Olis tainnut mennä savuna ilmaan koko talo, jos tähän takkaan olis tulet laitettu, niin oli huonossa kunnossa. 

Tässä on loppusiivous menossa. Onpahan imurikin vähän normaalia koti-imuria jämympi.

Jälleen on lähempänä se vaihe, että "listat vain puuttuu"!

Marjuska ja sen mies

                                                         Kuumeista suunnittelua
Tässäpä kuvia meidän kylppäristä. Tilassa oli ennen sauna, pesuhuone ja pukuhuone. Väliseinät on kaikki  kaadettu pois, olivat keveitä seiniä, 70-luvulla rakennettuja.  Nyt tästä tulee siis yhdistetty kylpyhuone/kodinhoitohuone. Otin kuvia joka kulmalta, jotta hahmottuu tämä koko tila.

Tästä ovesta pääsee keittiöön.

Tässä syvennyksessä oli kiuas. Ny siinä on keittiön hellapuita. 

Ja siitä ovesta voi mennä välihuoneeseen. Tämä on oven alkuperäinen paikka. Saunan rakentamisen vaiheessa ovi oli siirretty sijansa oikealle. Palautimme sen alkuperäiselle paikalle. Mietittiin kyllä sen sulkemistakin kun tilasta saisi paljon toimivamman. Mutta kun haluamme palauttaa talon mahdollisimman alkuperäiseen malliin, niin ovi siihen tulee. 

Siitä ikkunasta paistaa aurinko, ainakin tänään. Tämä ikkuna on ainut ei-alkuperäinen ikkuna talossamme. Ikkunaan on laitettu joskus rypylälasi. Sen vaihdamme vanhaan lasiin. Laitetaan sitten sellaiset verhot, että päivä paistaa, mutta ollaan kuitenkin katseilta suojassa. Puutkin suojaavat ikkunan takana ja tie on sen verran kaukana, että eipä taida olla katselijoitakaan. Eikä ole naapureitakaan ihan lähellä.  

Siihen nurkkaan tulee suihkukaappi. 

Tämä seinä jää hirsipinnalle. Tähän tulee pesuallas alakaappeineen, peilauspaikka ym. mitä kunnon kylppärissä kuuluu olla.

Nyt tätä tilaa suunnitellaan suurella innolla. Aika haastava tämä tila on, koska tänne pitää saada monelaista toimintoa. Esim. vesiboileri, paikka pesukoneelle ja keskuspölynimurille (mies haluaa sen välttämättä, kun se on niin kätevä!), vesipiste ja allas siivoustouhuille, sililtyspaikka, suihkukaappi, mankelille tila (josta minä en luovu). Ja tietysti monemoista säilytyspaikkaa, likavaatteille, varavuodevaatteille ym.  Siispä käytämme apuna sisustussunnittelijaa, jotta saisimme toimivan tilan. 

Hirrelle jätettävää seinää lukuunottamatta muille seinille laitetaan huokolevy ja tapetti. Pesualtaiden taakse tarvii varmaan laattaa. Lattiaksi tulee samanlaista kuin keittiössä, siis paksu lankkulattia joka maalataan.

Kevätkelejä odotellessa mies on purkanut ylimääräisiä sähköjohtoja kymmeniä metrejä. Ja valmistellut muutenkin tiloja siihen kuntoon, että kun lattioita auotaan, niin sitten päästään heti rakentamaan. 

Ja siivottu, sitä minun mies jaksaa tehdä! Hän on imuroinut joka hirren ja hirrenvälin.  Tänne pesuhuoneen lattialle vois vaikka vetää patjan ja ottaa päivänokoset! 

Luojan lahja on tällainen aviomes!!

Marjuska

                                                    Kylpyhuone/kodinhoitohuoneen seinä

Kylppärin hirsiseinä on nyt hiottu sileäksi hiekkapaperilla.  Kestää silittää ja on kuin silkkiä, ei tartu tikkuja sormeen! Väri tietysti vaaleni, mutta ei uudelta puulta näytä nytkään. Nauloja siihen oli lyöty ihan valtavasti, ei niitä kukaan laskenut.

Oikealla olevasta ovesta pääsee keittiöön. 

Kun tulisi kevät niin saataisiin aukaista lattia ja päästäisiin rakennushommiin. Eipä enempää olisi kyllä ehditty tehdäkkään. Iltahommina tehdään, työn ja kaiken muun elämän ohessa. Mutta eipä ole kiirettäkään. 

Marjuska

                                                                      Eteisen lattia

Eteisestä löytyi sitten sitä alkuperäistä lankkulattiaa. Nyt on purettu lattian päältä kaikki, mitä siihen oli vuosien saatossa laitettu. Pinnassa on vielä ilmeisesti kalkkivellistä tehty tasoitteen tapainen, joka tuntuu irtoavan helposti. Lattia on maalattu alunperin ruskeaksi.

 Kesällä aukaisemme lattian kokoaan maahan saakka. Onneksi lattia ei ole ponttilautaa, niin tuntuu irtoavan kohtuu helposti. Vaihdetaan eristeet ja tarkistetaan rossipohjan aluslautojen kunto.

Vasemman puoleinen  ovi johtaa kuistille, oikeanpuoleinen makuuhuoneeseen. 

Ja tästä pienestä, kauniista ikkunasta voi kurkata kuistille, kuka tulee?

Marjuska

                                                    Löytyi sittenkin!

Tässä on vessa purettuna. Joku vanha putki törröttää ilman aikojaan, otetaan se pois. Uudempi viemäriputki jätetään. Se on joskus valmiiksi vedetty yläpohjaan siltä varalta, että vinttiin rakennetaan joskus vessa. Jätetään se vara edelleen.

Kun vessa purettiin eteisestä, niin eiköhän pilkoittanutkin vanhaa puulattiaa seinän vierustalta eteisen puolelta! Varovaisesti riemuitaan löydöstä, vasta pieni palanen on otettu lattiaa auki. Lattia on maalattu ruskeaksi, sen päällä on jotain tasoitetta, joka tuntuu olevan aika löyhässä. Sitten on kovalevy, jotain alushuopaa, lastulevy ja muovimatto. Oispa se upeaa, kun tätä löytyisi enemmänkin. Purku näyttää.

Jokaisen välioven päällä on tällainen aukko, joka on peitetty aikaisemmissa remonteissa levyllä ja tapetilla. Sieltä on päässyt lämmin ilma virtaamaan huoneesta toiseen. Nämä me jätetään avoimiksi.

 Tässä on vielä keskeneräistä. Poistetaan aukon sisältä pahvi ja aukon reunat listoitetaan. Aika hauskat yksityiskohdat. 

Marjuska

                                                                 

                                                 Tasoa taloon
Viime viikolla ei paljon ehditty taloa rakennella. Maanantai-iltana oltiin joku tunteroinen ja siinä valmistui uusi pöytätaso keittiöön. Tai paremmin kannattaisi sanoa laskutaso. Ikkunat on sen verran matalalla, että ikkunan edessä olevan tason ääressä ei voi työskennellä. Mutta voipahan pidellä kaikenlaista kaunista tavaraa.

Materiaali on samaa puuta kuin varsinaiset työpöytätasot.

Tason oikealle puolelle, nojatuolin paikalle tulee  jääkaappi. Haaveena on retromallinen, kermanvalkoinen korkea kaappi. 

Sinisen, vanhan nojatuolin olen ostanut joskus reilu kymmenen vuotta sitten. Olen itse sen verhoillut kansalaisopiston kurssilla. Se on odotellut tätä kotia siitä asti.

Huomenna jatketaan vessan purkamista.

Marjuska

                                                                     Välttämätön paha

Sammutuspeite on joka keittiön välttämättömyys, jonka ulkomuoto ei silmiä hivele. Ompelin Kotikummun keittiöön peitteelle uuden hupun, joka passaa kyllä tänne.
Materiaali on pellavaa, pitsipyörylät on leikattu kirppisliinasta ja helmassa on pitsiä. Ostin kangaskaupasta pieniä purjerenkaita ja vasaroin ne samalle kohdalle kuin alkuperäisessä hupussa. Sitten vain humpsautin koko komeuden uuden hupun sisään. Naula seinään ja taloksi!

                                                     Marjuska

                                                 

                                                                     Tunnelmakuvia

Saisko täällä aamukahvit?

Radiokin pääsi paikoilleen. Ja keittiökirjaston ensimmäiset muuttivat Kotikumpuun. 

Nyt meillä vain puretaan, kaksi huonetta ja eteinen on purettu. Rakentaa ei voi ennen kuin lattiatkin on saatu avattua. Lattian purku on niin pölyistä hommaa, että ei kannata kattojakaan maalata ennen sitä. Siis puretaan lisää!

Marjuska 

                                        SE OLI VESSA

Eilen illalla purettiin eteistä ja siellä olevaa wc:tä. Vessa rakennetaan samalle paikalle uudestaan. Ovi luultavasti siirretään oikealla olevalle seinälle. Siinä näkyy olleen aikaisemminkin ovi. Jostain syystä se on siirretty nykyiseen paikkaan.

Purettua ainesta kertyy kaatopaikalle roudattavaksi muutamia peräkärryllisiä. Polttopuutakin on tullut pitkäksi aikaa. Sellaista säästökuntoista materiaalia ei paljon ole. Seitsemänkymmentäluvun pontattua panelia on paljon, katot ja puolipanelit. Se rikkoontuu poisotettaessa eikä se ole kyllä kaunistakaan. Eipä sitä laitettaisi takaisin vaikka säilyisikin ehjänä.

Oikealla olevasta oviaukosta mennään keittiöön. Onneksi tällaista valmistakin jo on. Se antaa puhtia tähän projektiin!

SÄHKÖT ON !

Sähkömittareita on eteisessä kaksin kappalein. Toivottavasti toinen saadaan pois käytöstä, ei ne niin kauniita ole. 

Tämän päivän sanomalehdessa kerrotiin erään perheen taloremontista. Siinä perheenäiti sanoi lopuksi kauniisti, että "tämä on meille sellainen loppusijoituspaikka".

Minulle tämä talo merkitsee sitä samaa! 

Marjuska

                                       KAALIPATAA

Tämä ei ole ruokablogi eikä siksi varmaan tulekaan. Mutta minulla on niin hyvä kaalipadan ohje, että haluan jakaa sen muillekin. Muutamalle ystävälleni olen sen antanutkin ja kaikki ovat tykänneet. Jos siis olet perinteisten, kotoisten pata- ja kaaliruokien ystävä, niin kokeile.


                                     REMPPAAJAN KAALIPATA

               noin       2 kg                     keräkaalta
                             400 g                    jauhelihaa
                             ½ dl                      siirappia
                             3 dl                       kermaa
                             3                           lihaliemikuutiota
              pari ripausta                        valkopippuria
                             3 rkl                      voita paistamiseen
                                                          vettä

Sulata valurautapadassa  voita ja kääntele siinä suikaloitua kaalta, kunnes se tulee läpikuultavaksi ja saa vähän ruskistuakin. Tee tämä muutamassa erässä, riippuen kuinka suuren padan omistat. Ruskista sitten jauheliha, lisää vettä vähän (vaikka pari dl), lihaliemikuutiot, valkopippuri ja siirappi. Sekoittele, että liemikuutiot sulavat.
Lisää nyt kuullotettu kaalisilppu joukkoon, lisää kerma. Sekoittele hyvin, laita kansi päälle  ja nosta pata  200 asteiseen uuniin. Anna olla tunti, kurkista pataan ja lisää tarvittaessa vettä vähän lisää. Älä laita liikaa, tämä ei ole keitto, kaalista irtoaa nestettä haudutuksen aikan reilusti.
Pienennä nyt uuni 150 asteeseen. Voit vaikka tunnin päästä pienentää uunia vielä 125 asteeseen. Kurkkaa välillä pataan. Jos näyttää hyvälle (niinkuin yleensä näyttää), anna hautua vähintään kolme tuntia. Voi olla enemmänkin. Ruoan täytyy näyttää hyvin haudutetulta. Maista sitten ja mausta lisää jos tahdot mausteisempaa.
Kutsu sitten joukkosi syömään. Voit keittää kyytipojaksi perunoita.  Tästä määrästä riittää useammallekin. Loput voit laittaa pakasteeseen vaikka pieniin rasioihin ja ottaa mukaan töihin evääksi. Niin minä teen.

Kaalipadan tuoksua uunista tuoksutellen

                                         Marjuska